Lait ja normit
Opettajaopintojen eri teemat tutustuttavat opettajaopiskelijan opetuksen maailmaan ja oma osaaminen kasvaa. Opetusharjoittelu teemassa, Orientaatio opetusharjoitteluun -osiossa tutustutaan opettajan työhön liittyviin lakeihin ja normeihin. Lisäksi tutustutaan ammatilliseen reformiin, omaan koulutusastetta koskevaan lainsäädäntöön, hallinnollisiin määräyksiin ja muihin keskeisiin ohjeisiin. Lait ja normit ohjaavat opettajien ja oppilaitosten toimintaa. Blogikirjoituksessani peilataankin tulevan opettajan työni näkökulmasta näitä asioita.
Ammatillisen koulutuksen reformi
Kun puhutaan nykyisestä ammatillisesta koulutuksesta ja sen toteutuksesta, v. 2018 voimaan tullut ammatillisen koulutuksen reformi on ollut suuressa roolissa sen määrittelyssä. Reformin myötä vanhat termit nuoriso- ja aikuiskoulutus poistuivat (tilalle tulivat oppimisyhteisöt), työelämälähtöistä oppimista korostetaan ja henkilökohtaisia opintopolku korostetaan (mm. osaamista tunnistetaan ja tunnustetaan joustavammin, lähtökohtana mitä jo osaa, ei tarvitse uudelleen opiskella). Lisäksi vanha syksyn yhteishaku ja erillishaut poistuivat, joiden tilalle tuli jatkuva haku. Jatkuvassa haussa koulutuksen järjestäjät määrittelevät itse hakutavan ja valintakriteerit koulutukseen ottamiselle. Yksi merkittävimmistä muutoksista joka on hyvä huomioida on silloin, kun opiskelija aloittaa opinnot, opettaja käy hänen kanssaan keskustelun jossa mahdolliset osaamisen tunnistamiset (hyväksiluvut) tehdään ja katsotaan hänen yksilöllistä opintopolkuaan. Nykyisin tämä tunnetaan nimellä henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). HOKS-keskustelu tulee tehdä 30 päivän sisällä opintojen aloituksesta ja sitä tulee täydentää aina, kun opiskelijan opintoihin tulee muutoksia.
![]() |
| Ammatillisen koulutuksen reformi. Lähde: www.minedu.fi (haettu 9.10.2020) |
Ammatillisen koulutuksen reformi on muuttanut 2. asteen koulutusta ja yksilölliset polut ovat keskiössä. Reformissa myös otetaan kantaa työelämän muutostarpeeseen, jossa yksi hankittu ammatti ei välttämättä enää riitä koko työelämän mittaiseen uraan. Jatkuvassa haussa opinnot voivat aloittaa joustavasti koulutuksen järjestäjien kriteerien mukaisesti. Oli sitten työtön työnhakija tai uuden ammatin haluava henkilö, reformi on työkalu koulutuksen järjestäjille toteuttaa ammatillisen koulutuksen seuraava askel ja päästää irti vanhasta. Opettajan näkökulmasta reformi onkin mielenkiintoinen asia käsiteltäväksi. Rahoitus on muuttunut ja muuttuu asteittain enemmän ja enemmän keskittymään siihen, miten opiskelija opinnot toteutuvat. HOKS:n teko, erilaiset AMIS-palautteet, tutkinnon osien ja tutkinnon suorittaminen eli valmistuminen, jatko-opinnot ja sijoittuminen työelämään ovat kriteereitä joilla reformin jälkeen oppilaitos saa rahaa (verrattuna vanhaan malliin jossa 2 kertaa vuodessa laskettiin läsnäolevat opiskelijat ja sen perusteella sai rahaa). Opettajan työssä onkin tärkeää jatkossa kiinnittää huomiota siihen että opiskelijat sitoutuvat opintoihin. Työ ei ole siis pelkkää opetusta. Ohjauksen merkitys korostuu ja jos opiskelija saa hyvät eväät opinnoistaan, myös työelämään tai jatko-opintoihin sijoittumisen kynnys madaltuu. Jatkuva haku tuo myös oman mielenkiintoisen puolen opettajan työhön. Vanhoista termeistä kuten nuoriso- ja aikuiskoulutuksesta on päästy eroon ja oppimisyhteisöissä on eri tason osaamista. Tämä on toki mahdollisuus, että myös haaste. HOKS:ssa voidaan opintopoluttaa yksilöllisesti opiskelijan osaamisen mukaisesti, mutta ryhmän dynamiikka saattaa muuttua jatkuvasti, kun uusia opiskelijoita aloittaa kuukausittain. Tämä myös mielestäni kuormittaa opettajan työssä. Opetus tulisi myös tapahtua enemmän työpaikoilla koulutussopimusten mukaisesti. Tarkoittaen, että opetusta siirrettäisiin teoriassa enemmän ja enemmän työpaikoilla ja opettaja olisi ohjaava taho ja yhdyshenkilö työpaikalle. Se on mielenkiintoinen ajatusmaailma. Taaksepäin ei kuitenkaan tule katsoa vaan tehdä parhaansa niillä työkaluilla mitä on saatavilla. Ammatillisen koulutuksen reformi on hyvä asia ja hyvistä asioista kannattaa ottaa hyöty irti.
Ammatillinen koulutus
Ammatillisessa koulutuksen osalta on säädelty laissa kuinka mm. osaaminen näytetään, kuka siitä on vastuussa, opiskelijan mahdollisuus korottaa jo hyväksyttyä arvosanaa (tai tehdä uudestaan hylätty arvosana). Asetuksissa määritetään vahvasti myös missä tilanteissa ja milloin todistus tai osatutkintotodistus tai osallistumistodistus annetaan opiskelijalle. Myös osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on määritelty ennakkoon. Oikeastaan kaikki tarpeellinen mitä ammatillisessa koulutuksessa, henkilöstön, opiskelijoiden tai koulutuksen järjestäjän näkökulmasta on mielestäni pohdinnan jälkeen mainittu joko valtioneuvoston asetuksissa tai laissa ammatillisen koulutuksen osalta.
Tietoa on valtavasti ja vaikka oletuksena on, että perusasiat sisäistää, niin asetuksiin ja lakiin varmasti palataan ristiriitaisissa tilanteissa. Asetukset ja lait asettavat toiminnalle normit jota koulutuksen järjestäjät ja muu henkilökunta seuraavat osana työtään. Tämä on myös hyvä, sillä se asettaa selkeät pelisäännöt esim. opiskelijan oikeuksille. Toisaalta häiritsevässä tilanteessa opettajalla ja rehtorilla on oikeus tehdä lain sallimissa rajoissa muutakin kuin kutsua järjestyshäiriötilanteissa poliisi paikalle.
Toisaalta kun mietitään aiemmin pohdinnassa ollutta ammatillista reformia, yksi asia korostuu yhä laajemmin opettajan työssä. Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma, eli HOKS:in merkitys osana ammatillista koulutusta. Aikoinaan opetustyö on ehkä ollut tyyliin: "opettaja astuu luokkaan, kertoo kalvoilta mitä tietää ja poistuu luokasta". Mielestäni nykyisin opetustyö on kuitenkin paljon muutakin ja se saattaa olla jopa kuormittavaa henkisesti. Opettaja huolehtii rahoituksen turvaamiseksi että opiskelijat täyttävät palautteita, HOKS pitää olla tehtynä 30 päivän sisällä ja sitä pitää jatkuvasti päivittää. Lisäksi pitää merkitä opiskelijatyövuosi-taulukkoon (OTV-taulukko) opiskelijan lomat, ohjata yms. Pistää miettimään, kuinka paljon opettajan työajasta oikeasti menee nykyisin opetukseen ja opetuksen suunnitteluun sitomattomasta ja sidotusta työajasta. Opettajan ammatti on kuitenkin arvostettu ja tärkeä. Opettaja on kuin ammatillisen koulutuksen puutarhuri, joka saa opiskelijat kukoistamaan ruusutarhan tavoin, huolehtii opiskelijoiden oikeuksista, jakaa tietoa ja kokemusta sekä parhaissa tapauksissa näkee oman työnsä jäljet osaaminen kasvun myötä - aina valmistumiseen ja työelämään/jatko-opintoihin saakka.
Ammatillisen koulutuksen järjestämislupa ja rahoitus
Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Seuraaviin kuviin voidaan kiteyttää ammatillisen koulutuksen järjestäjien ohjaus- ja säätelyjärjestelmä, sekä rahoitusjärjestelmä:
![]() |
| Koulutuksen järjestäjien ohjaus- ja säätelyjärjestelmä. Lähde: www.minedu.fi (haettu 11.10.2020) |
Olin itseasiassa pohtinut vuosia miksi esim. Helsingissä ei järjestetä kuin yhdessä paikassa tiettyä koulutusta. Vasta viime vuosina ymmärsin, että Suomi on jaettu sopivissa määrin alueisiin, joissa on sopivassa suhteessa koulutuksia (näin ollen ei ole ylitarjontaa ja teoriassa pelkoa että koulutuksesta valmistuvat suoraan työttömyyskortistoon). Kaikilla oppilaitoksilla (tai oikeammin koulutuksen järjestäjillä) ei ole suoraa oikeutta kouluttaa tiettyä tutkintoa. Tutkinnot joita halutaan koulutuksen järjestäjän valikoimaan, haetaan lupaa Opetusministeriöltä. Mikäli tietyllä alueella on paljon samaa tutkintoa järjestäviä oppilaitoksia, ei lupaa tutkinnon opettamiselle myönnetä.
![]() |
| Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä. Lähde: www.minedu.fi (haettu 10.10.2020) |
Rahoitus muodostuu siis eri palikoista. Koulutusten järjestäjien onkin tärkeä huomioida miten rahoitus muodostaa. Myös opettajan työssä on tärkeää ymmärtää miten rahoitus muodostuu ammatillisessa koulutuksessa.
Ammattikorkeakoulutus
Ammatillisen opettajakoulutuksen käynyt on pätevä opettamaan myös ammattikorkeakoulutuksessa. Tässä kirjoituksessa en kuitenkaan käy läpi ammattikorkeakoulutukseen liittyviä normeja tai sääntöjä. Mikäli tämän aiheen reflektointi tulee ajankohtaiseksi, silloin teen uuden blogikirjoituksen keskittyen siihen. Mikäli blogikirjoituksen lukija kiinnostui aiheesta, tekstin lopussa löytyy mielenkiintoisia linkkejä, jotka tutustuttavat sinut aihealueeseen.
Mitä opettajan tulee tietää palvelusuhteestaan ja kelpoisuudestaan
Minustako opettaja? Tätä en olisi ajatellut vielä 10-vuotta sitten. Päädyin kuitenkin huomaamatta tekemään uraratkaisuja, jotka väistämättä johtivat kiinnostukseen ammatillisesta opettajuudesta. Viime vuosina olen myös kuin vahingossa, olen ollut innokas kehittämään osaamistani. Olikin mielenkiintoista lukea kuinka opetusalan ammattijärjestö OAJ määrittelee opettajuustyypin: "Oman alan erityisasiantuntemus, siihen pätevöittävä koulutus, ammatillinen autonomia ja ammattietiikka ovat opettajan profession olennaisimpia piirteitä. Opettajan työn jatkuva muutos edellyttää opettajalta vastuunkantoa ammatillisesta kehittymisestään ja osaamisensa ylläpitämisestä. Innostus elinikäiseen oppimiseen kantaa pitkälle opettajan ammatissa." (Lähde: https://www.oaj.fi/arjessa/mita-opettajan-tyo-on/, luettu 10.10.2020). Toki tässä pitää muistaa, että erityisesti liiketoiminnan opettajapaikat ovat hyvin haluttuja ja halukkaita löytyy, mutta uskon omalla osaamisellani pärjääväni tulevaisuudessa työmarkkinoilla.
Opettajan kelpoisuudet toimia opettajana, on toki mielenkiintoinen asia perehdyttävänä.
Laissa ammatillisesta koulutuksesta kuvaillaan tarkasta opettajan kelpoisuudet. Sitä en nyt tässä lähde avaamaan (voi lukea alla olevista linkeistä). Mitä tässä haluan pohtia, on seuraava asia minkä huomasin. Huomasin jännittävän poikkeuksen YTO-opintoihin liittyen. Yleisesti yhteisiä aineita on kelvollinen opettamaan henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Kuitenkin muutamia poikkeuksia näyttää olevan:
"14 § (28.12.2017/1150)Yhteisten tutkinnon osien opettajan kelpoisuusAmmatillisesta koulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (673/2017) 2 §:ssä tarkoitettujen yhteisiin tutkinnon osiin kuuluvien osa-alueiden opetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, johon sisältyvät vähintään 120 opintopisteen tai 55 opintoviikon laajuiset tai niitä vastaavat opinnot yhdessä opetettavassa osa-alueessa ja vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset tai niitä vastaavat opinnot muissa opetettavissa osa-alueissa tai joka on suorittanut diplomi-insinöörin tutkinnon soveltuvassa koulutusohjelmassa.Toiminta digitaalisessa ympäristössä, taide ja luova ilmaisu, yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen, työelämässä toimiminen, opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet sekä yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta osa-alueiden opetusta on 1 momentista poiketen kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon.Sen lisäksi mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, edellytetään, että henkilö on suorittanut vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot."
Ammatillinen opettaja on tämän asetuksen mukaisesti kelvollinen opettamaan ja arvioimaan mm. toiminta digitaalisessa ympäristössä, työelämässä toimisen ja yrittäjyyden YTO-opintoja, vaikka ei olisi muuten "pätevä" opettamaan ja arvioimaan yhteisiä aineita (YTO-aineita). Opettajan työssä tuleekin mielestäni seurata ajantasaisia asetuksia ja normeja.
Kun miettii kaikkia asetuksia ja palvelusuhteen ehtoja (OVTES, yksityinen opetusalan palkkaus EK, kuntaopetusalan palkkaus KVTES yms.), kaikkea ei voi muistaa. Tärkeää onkin tietää mistä saa ajantasaista tietoa. Opettajien palkkauksesta ja muusta löytyy hyviä tietoiskuja seuraavasti:
![]() |
| Opettajien palkkausjärjestelmä. Lähde: www.oaj.fi (haettu 10.10.2020) |
---
Käytetyt lähteet pohdinnan tukena:
Ammatillisen koulutuksen reformi: https://minedu.fi/amisreformi
Ammatillinen koulutus
- Laki ammatillisesta koulutuksesta: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170531
- Valtioneuvoksen asetus ammatillisesta koulutuksesta: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170673
- Ammatillisen koulutuksen hallinto ja rahoitus: https://minedu.fi/ammatillisen-koulutuksen-hallinto-ja-rahoitus
Ammatillinen korkeakoulutus
- Ammattikorkeakoululaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140932
- Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141129
- Ammattikorkeakoulujen rahoitus: https://minedu.fi/ohjaus-rahoitus-ja-sopimukset
Valtioneuvoston koulutuslinjaukset (muuttuvat hallituskausittain, joten linkki ei välttämättä toimi uuden hallituksen tehtyä omat koulutuslinjaukset)
- Pääministeri Sanna Marin: Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi: https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/hallitusohjelma/osaamisen-sivistyksen-ja-innovaatioiden-suomi
Opettajan palvelussuhde
- Asetus opetushenkilöstön kelpoisuusvaatimuksesta: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980986
- Opettajan kelpoisuudet: https://www.oaj.fi/arjessa/mita-opettajan-tyo-on/
Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/ammatillinen-koulutus/ammatillisen-koulutuksen-laadunhallinta
---




Olet tehtävänannon mukaisesti selvittänyt omaa koulutusastettasi koskevaa lainsäädäntöä, keskeisiä ohjeita, opettajan palvelussuhteen ehtoja ja eettisiä periaatteita sekä tarkastellut niitä opettajan työn näkökulmasta. Tuot myös mukavasti esille omia kokemuksiasi ja näkemyksiäsi. Hyvä, että olet myös mekinnyt lähteet ja tekstiviitteet näkyviin. Tosin viittaustekniikkassa erityisesti tekstiviitteissä olis vielä hieman kehitettävää. ;)
VastaaPoistat. Marja