Osaamisidentiteettiä rakentamassa, osa 3

 Uraohjaus ja tulevaisuuden työnäkymä

Osaamisidentiteettiä rakentamassa - opiskelu- ja urasuunnittelu ammatillisessa koulutuksessa (9 OP) viimeisessä osiossa tutustuttiin uraohjaukseen ja tulevaisuuden työnäkymään. Päivän aikana käsiteltiin monipuolisesti opiskelijan työuralle tai jatko-opintoihin ohjaamista ja erilaisia työelämän mahdollisuuksia. Lisäksi käsiteltiin työelämän muutoksia ja työelämätaitojen ohjaamista. Erityisesti tulevaisuus tutkimus -osio oli mielenkiintoinen. Päivässä oli myös hieman vanhojen (edellisten koulutuspäivien) asioiden toistoa, mutta miten se menikään "kertaus on opintojen äiti", eikös?


Tulevaisuuden ammatteja ja uraohjausta. Kuva Unsplashistä ja se on artisti mainittuna vapaasti käytettävissä. Unplash is internet's source of freely usable
images. Photo by Daniel Cheung on Unsplash

Tulevaisuusajattelu ja tulevaisuuden uraohjaus

Koulutuspäivän aluksi mietittiin muutamalla sanalla mitä tässä hetkessä tulevaisuudesta tulee mieleen (esimerkiksi toiveikas, hämmentynyt yms.). Tämän jälkeen pohdittiin yleisesti tulevaisuusajattelua. Tulevaisuutta mietitään vähän väliä ehkä tiedostamattakin (alkaako sataa, tuleeko jouluna lunta). Tulevaisuusajattelu on kykyä ja taitoa, joka voi kehittyä esimerkiksi ohjausajattelussa. Siinä osataan tarkastella eri näkökulmista samaa asiaa ja keskustella muiden kanssa. Siihen kuuluu myös vallitsevien normien ja ennakkokäsityksien kyseenalaistaminen. Erityisesti huonoina aikoina on tärkeää ajatella laatikon ulkopuolelta ja ajattelemaan asioita toisin. Kauas katsomisen taito ja ikävienkin seurausten miettiminen on myös osa tulevaisuusajattelua. Toisaalta tulevaisuuden ajattelu edellyttää taitoa analysoida tilanteita ja hahmottaa kokonaisuuksia. Mikäli tulevaisuus ahdistaa, se saattaa johtaa lyhytjänteisyyteen kuten heikentää elämänhallintaa ja henkilö rajoittaa vastuuta vain itsestään tai lähipiiristä. Esimerkiksi Covid-19, korona poikkeusaikana keväällä tärkeintä oli selviytymismoodina huolehtia että vain tarpeelliset asiat tuli tehtyä, kuten jääkaapissa on ruokaa ja aktiviteetit jäävät nollaan, kun pysytään sisällä ja pyritään selviytymään. Tulevaisuusajattelu vaatiikin muutoksen ja epävarmuuden hyväksymistä.

Tulevaisuusajattelussa ja tulevaisuus-uraohjauksessa mahdollisesti korostuukin uusiutuvien taitojen ja aktiivinen ote omaan elämään. Tulee olla utelias ja oman mukavuusalueelta irtautumista ja hakea erilaisia mahdollisuuksia oppia uutta. Tarvitsemme lisäksi kykyä ymmärtää omaa osaamista, sekä kokonaisvaltais ohjausta tulevaisuuden erilaisiin oppimisympäristöihin (eli miten uusia taitoja opitaan, esim. vuorotellen vaihtelemalla työelämässä ja koulutuksessa). 

Tulevaisuuteen suuntautuneessa uraohjauksessa tarvitaankin ajattelun kääntämistä ajattelumallista "päivä kerrallaan" ja ajatellaan jo tulevaisuutta vuosien päähän. Tulevaisuudessa on aina useita mahdollisuuksia, ne pitää vain osata löytää. Toisaalta ennakoinnin lisääminen saattaa olla hyvää tai huonoa, koska kaikki olemme yhteydessä tulevaisuuteen ja vaikutamme siihen omilla teoillamme. Toisaalta tulevaisuusajattelu auttaa muutosten kohtaamisessa ja asioiden näkemisessä toisin. Tulevaisuus on kiinnostavaa, koska kukaan ei vielä sitä omista. Tulevaisuuskeskusteluissa vaatii prosessin, aikaa ja toistoja - uraohjaajan, oli se opettaja, opinto-ohjaaja, oppilaan-ohjaaja tai muu työntekijä, siinä ei pidä olla sihteeri ja kysellä ja kirjata pelkästään oppijan ajatuksia. Täytyy osata katsoa yhdessä tulevaisuuteen ja nähdä mahdollisuuksia.

Koulutuspäivässä katsottiin myös tuttuun tapaan ajatuksia herättävä video. Se katsottavissa täällä (2018 versio), ja päivitetty (2020) versio täällä. Siinä oli mm. mielenkiintoista, että maailman toiseksi suurin hakukone on Youtube, heti Googlen jälkeen (googlella 31 biljoona hakua päivittäin). Useimmat ohjevideot löytyvätkin Youtubesta ja varsinkin nuoret käyttävät sitä tiedon löytämiseen. Videolla myös havainnointiin tulevaisuusajattelua työelämän näkökulmasta - useita nykypäivän työtehtäviä ei ollut 10-vuotta sitten (esim. sosiaalisen median manageri, drone-lennokkien ohjaaja). Mielenkiintoista oli myös havaita, että tekniikan korkeakouluopiskelijat, jotka aloittavat 3-4 vuotisen opintourakkansa, asiat jotka he oppivat ensimmäisenä opiskeluvuotenaan saattaa olla opintojen loppuvaiheilla jo vanhentunutta tietoa. Maailma ja yhteiskunta muuttuu siis jatkuvalla syötöllä. Toisaalta mitä aiemmin luultiin tai visioitiin olevan todellisuutta tulevaisuudessa, voi toki olla erilaista. Esimerkiksi kuvitelma 1900 luvulla, että 2000-luvulla posti kuljetettaisiin lentävin autoin parvekkeelle, ei ole toteutunut - mutta postia kuljetetaan drone-lennokkien avulla esimerkiksi Kiinassa. Tietyllä tapaa visio toteutui, mutta todellisuudessa eri tavalla kuin aiemmin uskottiin.

Työnteko ja työelämä tulee todennäköisesti muuttumaan tulevaisuudessa. Automatisaatio, robotisaatio ja keinoäly tuovat oman monipuolisuutensa yhteiskuntaan. Tulevaisuudessa todennäköisesti on monia eri tapoja saada toimeentulo (esim. eri vuodenaikoina/elämäntilanteissa/ikävaiheissa). Uudenlaista osaamista tarvitaan. Tulevaisuuden työelämässä myös työnteon ekologisuus ja eettisyys on merkittävässä roolissa. Yhteenvetona voidaan jopa miettiä sitä, tuleeko muutosta siihen "miten työtä tehdään, kenelle ja miksi". Eli tehdäänkö työtä vain siitä syystä, että sillä turvataan toimeentulo vai onko tulevaisuudessa tärkeämpää oma vapaus ja luovuus valita ja tehdä työtä josta on merkitystä itselleen.

Yhteenvetona voidaankin todeta tarvittavan (suora lainaus koulutuspäivän iltapäivän materiaaleista): 
  • "keinoja tunnistaa ja sanoittaa omaa osaamista
  • nähdä oma osaaminen osana erilaisia tehtäviä ja ammatteja
  • välineitä muutosten kohtaamiseen ja ymmärtämiseen
  • kykyä tunnistaa ja nähdä vaihtoehtoja
  • tunne- ja vuorovaikutustaitoja
  • kriittisyyttä ja ongelmanratkaisutaitoja
  • oppimaan oppimisen taidot"

Koulutuksen reflektointi

Koulutuspäivien kolmen teeman osalta reflektointia.

1. Vahvuudet ja kyvykkyydet osaamisidentiteetin perustana

Voit lukea ensimmäisen blogikirjoituksen kokonaisuudessaan täältä.

Koulutuspäivän ensimmäinen -osio starttasi matkan kohti osaamisidentiteetin ymmärrystä ja tutuksi tulemista. Kaikista kolmesta koulutuspäivästä tämä oli ehkä eniten uusia metodeja ja työvälineitä tuova koulutus. Esimerkiksi Menti.com on ollut hyötykäytössä siitä saakka, kun ensimmäisessä koulutuspäivästä siitä kerrottiin. Menti.com hyödynsin Taitaja-ammattitaitokilpailuiden infotilaisuuksissa, tehden toiminnallisen ja vuorovaikutteisen tilaisuuden. Siinä hyödynsin mm. kysy luennon pitäjältä kysymyksiä, visailuja, videokuvaa, sekä lisää sanoja ja ajatuksia -toimintoa. Lisäksi sopivissa kohdin hyödynsin myös teksti -dioja. Kaiken puolin oikein monipuolinen setti. Olin ajatellut että menti.com saattaisi olla haastava työväline hyödyntää, mutta infotilaisuuksissa olleet osasivat käyttää sitä. Olin tosin lisäksi ihan infon alkuun, kun opiskelijat tai henkilökunta saapuivat Teamsiin, ohjeistanut perinteisellä powerpointilla mikä Menti on ja kuinka siinä toimitaan. 

Osaamisen mind map antoi aihetta miettimiseen. Osaamisidentiteetti rakentuu monesta asiasta. Osaamisidentiteetti ei muodostu pelkästään työssä opitusta tai erilaisista koulutuksista. Se muodostuu myös mm. perheen ja kaveripiirin myötä, vapaaehtoistöissä, harrastuksissa, oikeastaan kaikessa missä voi oppia jotain.

VIA-luonteenvahvuusanalyysi oli myös mielenkiintoinen. Oli myös hyvä kuulla, että tuloksissa kärkipäässä olevat luonteenvahvuudet ovat tällä hetkellä olevia, eli myös häntäpäässä olevat vahvuudet kehittyvät iän myötä. Via-luonneanalyysi on mielenkiintoinen tutustuttamaan omiin vahvuuksiin, mutta toimii myös tapana keskustella opiskelijoiden kanssa omista vahvuuksista.

Testasin myös Google jamboardia työkaluna avustamaan prosessisuunnittelussa opintosihteeritiimin aivoriiheä varten. Aiheita oli kaksi, joita 25-henkinen tiimi puolittui työstämään. Molemmat tiimit olivat Microsoft Teams alustoilla, joilla keskustelua käytiin. Koordinoivana tahona olin molemmissa teamseissä fasilitoimassa työtä. Hyvänä puolena jamboardissä oli se, että toinen ryhmä pääsi heti vauhtiin ja tulosta (ideoita mitä pitää eräässä prosessissa huomioida, positiiviset asiat, asiat mitkä pitää huomioida muutosessa yms.). Toisen ryhmän osalta aihealueesta lipsuttiin ja keskustelua käytiin asioista jotka eivät liittyneet itse tehtävän antoon. Lisäksi jossain kohti tämä tiimi oli päättänyt kokeilla mitä "tyhjennä kehys" -toiminto jamboardissa tekee. Lukijoille jotka eivät ole Jamboardia käyttänyt voin kertoa, että se pyyhkii (eli deletoi) kaiken mitä jamboardissa on sillä kyseisellä sivulla tehty. Opinpahan jatkossa ottamaan varmuuskopiota, jos olen valmiiksi tehnyt pohjan jota työstetään. Positiivisia ja negatiivisia puolia siis oli tässä kokeilussa jamboardin osalta.


2. Osaamisidentiteetin vahvistaminen henkilökohtaistamisprosessissa

Voit lukea toisen koulutuspäivän blogikirjoituksen kokonaisuudessaan täällä.

Toisen koulutuspäivän osuus on avautunut minulle ehkä jopa enemmän, nyt kun opettajaopinnoissa on käsitelty osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä henkilökohtaistamisprosessia. Sisällöltään koulutuspäivä oli ehkä kaikkein raskain, sillä siinä oli todella paljon tärkeää tietoa. Pelkästään päivän ennakkotehtävissä oli hyvää pohdintaa, kuten millaista osaamista tarvitaan opetus- ja ohjaushenkilöstöltä, jotta opiskelija saa tarvittavaa ohjausta osaamisidentiteetin rakentamisessa. Lisäksi mietittiin millaisin keinoin ja välineinen voidaan tunnistaa osaamista, sekä millaisissa tilanteissa voi auttaa opiskelijaa sanoittamaan omaa osaamistaan.

Uusista työvälineistä omaan työhön tulivat tutuksi visio taulu (vision board), jota ajattelin hyödyntää seuraavan kerran kun puhutaan opiskelijoiden osaamisportfoliosta tai tulevaisuuden tavoitteista. Toisaalta, se on matalan kynnyksen osaamissalkku, johon esim. Taitaja-kilpailijat voivat ryhmäytymispäivässä kertoa kuvin ja sanoin fiiliksistä tulevaa semifinaalisia ja finaalia. Esimerkiksi kuvin kertoo missä ovat vahvoja, mitä haluavat kehittää, fiilikset tulevaan. Tämä voisi täydentyä esimerkiksi semifinaaleissa ja finaaleissa, niiden ryhmäytymispäivissä ja lopuksi kun koko "projekti" on saatu päätökseen, katsella yhdessä tätä portfoliota ja käydä palautetta mitä opiskelija haluaa käydä vielä yhdessä läpi.

Tietyssä mielessä pidin myös "jokainen meistä on erilainen" -harjoitteesta. Erityisesti se toimisi kun tapaa uusia opiskelijoita. Sitä voi käyttää esim. erilaisesta osaamisesta kertomiseen ja kuinka jokainen on yksilö ja uniikki.

Koulutuspäivänä myös pohdittiin työelämää ja kuinka yksilön työura on aiemmin saattanut olla ja kuinka se nykyisillään saattaa olla. Aiemmin henkilö saattoi olla yhdessä työpaikassa koko työuransa, mutta nykyisin työura saattaa koostua monesta eri etapista. Toki aiemminkin näin on voinut olla, eikä kumpikaan tapa ole väärä. Millainen työura muodostuu on jokaisen oma valinta. Haluaako mahdollisuuksien mukaan kerryttää osaamista useasta paikasta, tai pysyä samassa tutussa ja turvallisessa työpaikassa. Kenelläkään ei tosin ole takuita, että vaikka haluaisi pysyä koko työuran samassa työpaikassa tai tehtävässä. Työtehtävä saattaa muuttua tai yritys lakkaa toimimasta. Tulevaisuuden uraohjauksesta tuli lisää hyödyllistä ja innostavaa tietoa kolmannessa koulutuspäivässä. 
 

3. Uraohjaus ja tulevaisuuden työelämä

Viimeisen koulutuspäivän osalta keskityttiin tulevaisuuteen ja tulevaisuuden uraohjaukseen. Vaikka seurasin intensiivisesti koulutusta lähipäivänä, halusin tutustua koulutuspäivän tallenteeseen, sillä koin, että halusin tutustua päivän aiheisiin uudelleen. Tulevaisuusajattelun merkitys kuulostaa itselleni tärkeältä. Varsinkin kommentti siitä, ettei uraohjauksessa kannata olla sihteeri, vaan katsoa oppijan kanssa tulevaisuuteen yhdessä. Luoda turvallisuutta tulevaan. Mitään ei voi tulevaisuuden osalta ennustaa, mutta aina voi tuoda esimerkkejä omasta elämästä. Onko jotain ollut omasta mielestä mahdotonta saavuttaa, mutta kuitenkin siihen on päässyt ja lopussa on ollut tyytyväinen, että yritti. Esimerkkinä omasta elämästä on ammatilliseen opettajaopintoihin pääsy - olin rehellisesti sanottuna hieman hämmentynytkin, että pääsin ensi yrittämällä opiskelemaan opettajaksi. Olen myös ollut todella tyytyväinen tästä. Blogikirjoituksissa hehkutan tätä ehkä vähän liikaakin, mutta tämä on ollut minulle tärkeää. Ehkä tulevaisuudessa tämä normalisoituu ja kiinnostun muista asioista työelämän / koulutuksen osalta enemmän.

Myös tulevaisuuden uraohjaus alkoi kiinnostamaan. Erilaisia urapolkuja on nyt ja myös varmasti myös tulevaisuudessa. Koulutus ei ehkä koskaan tule vastaamaan työelämän ja työmarkkinoiden osaamistarpeita. Kaikella "hybridi"-osaamisella on kuitenkin merkitys tulevaisuuden työmarkkinoilla. Esimerkkinä tästä oli koulutuspäivässä näytetyn tulevaisuuden ammatin sienestys- ja marjastus etäoppaan -videolla. Etäopas ohjaa asiakkaita jotka samoilevat Pohjois-Suomen metsissä, samalla kun etäopas on itse tietokoneen monitorien takana, esim. Helsingissä. On kuitenkin ehkä jopa hauskakin ajatella erilaisia tulevaisuuden työtehtäviä kuten "mainemyyjä", "robottien työnjohtaja", "hallinnon pelillistäjä", "peukutusmanageri", osaamisidentiteetti generaattori" yms. Tähän liittyen tehtiinkin koulutuspäivässä ryhmittäin tehtävä, jossa ensin oli 3 minuuttia aikaa kirjoittaa omia osaamisiaan ja työtehtäviä. Tämän jälkeen oli viisi minuuttia aikaa yhdistellä erilaisia tulevaisuuden ammatteja. Esimerkiksi juoksusta vapaa-ajalla ja hinnoittelijan työstä tuli yhdistelmänä "juokseva hinnoittelija". Lisäksi muita yhdistelmiä olivat: "opintosihteerimyyjä", "markkinointiviestintä-varastotyöntekijä", "työpaikkaohjaaja-opas". Tämä harjoite on kuulemma myös sellainen, jota voi käyttää sellaisenaan opiskelijoiden kanssa.


Koulutuspäivästä tulleet uudet työvälineet

1. Flinga-työkalu, jossa oli valmiina pohjalle laitettuna viisi eri tulevaisuuden ammattia. Näiden ympärille koulutuksessa olleet laittoivat omasta mielestä soveltuvia osaamisia, mitä näille tulevaisuuden ammateille olisi tyypillistä. Esim. biosalapoliisin osaamista olisi matemaattinen ajattelu, huolellisuus, suolistomikrobit ja laboratorio- sekä anatomiaosaaminen. Tätä samaa ideaa voisi hyödyntää esim. Taitaja-kilpailijoiden ryhmäytymisessä, jossa jokainen voi kertoa valmiiksi asetettuihin kysymyksiin omia ajatuksiaan.

2. Tulevaisuusväitteet tai muut väittämät joita voi äänestää esim. toivottavaa / ei-toivottavaa, todennäköistä / ei-todennäköistä, voivat olla hyvä tapa tuoda esille ohjattavien ja opiskelijoiden näkemyksiä. Tämä toimii erityisesti Zoomissa, jossa voi hyödyntää "annotate" työkalua.

Mukautettu esimerkki koulutuspäivän tulevaisuusväittämästä

3. Lisäksi muistutettiin Sampo-ohjaussivustosta - osata.fi/sampo

4. OSATA Maps - https://osatamaps.lybesaitti.com/info/

5. OSATA-hanke: https://osata.fi/material/julkaisut/

YHTEENVETO ja Osaamissalkku

Yhteenvetona totean, että kolme koulutuspäivää, ennakkotehtävineen ja osaamissalkun työstäminen on ollut hyvä tapa sanoittaa uutta opittua ja samalla sanoittaa omaa osaamisidentiteettiään. Kaikin puolin oikein opettavainen koulutus. Kiitos.

Osaamissalkun lopulliseen versioon voit tutustua kuvaa klikkaamalla.

Kuvaa klikkaamalla pääset osaamissalkun lopulliseen versioon.





Mitä mieltä sinä olit? Luitko kaikki kolme blogikirjoitusta? Mitä ajatuksia sinulla heräsi osaamisidentiteetistä tai tulevaisuuden uraohjauksesta?

Kommentit