Pedagogisen asiantuntijuuden kehittyminen teeman reflektointi
Ammatillisen opettajaopinnoissa viimeiseksi suureksi kokonaisuudeksi on jäänyt pedagogisen asiantuntijuuden kehittymisen teema. Hauskaa, sillä se oli myös ensimmäinen teema millä aloitimme opinnot (digivalmiudet). Käytännössä tätä teemaa on pitkin opintoja tehty ja nyt viimeisen reflektion osalta, koko paketti saadaan valmiiksi. Blogissani olen opintojani useaan otteeseen pohtinut ja matkastani saakin hyvin tietoa lukaisemalla vanhoja kirjoituksia. Tässä kuitenkin viimeinen tehtävä, eli oman pedagogisen asiantuntijuuden kehittymisen reflektointi
![]() |
| Kuva Gerd Altmann / Pixabay |
Matkalla kohti opettajuutta
Kun hain tammikuussa 2020 ammatilliseen opettajakoulutukseen, minulla ei ollut kristallipalloa josta olisi nähnyt miten tulevaisuus lähikuukausina muuttuisi radikaalisti siitä, mitä me kutsuimme normaaliksi. Päätökseni hakea opiskelemaan oli kypsynyt jo muutamia hetkiä ja käytännössä sain AMK-tutkinnon pakettiin vain siitä syystä, että saisin hakukelpoisuuden ammatillisiin opettajaopintoihin. Vaikka minulla omaan kokemukseeni ja koulutukseen on vahva, olin silti yllättynyt että pääsin ensimmäisellä yrittämällä siihen hakutoiveeseen, mihin halusin - HAMK:in ammatilliseen opettajakoulutuskorkeakouluun (AOKK). Vaikka koronan aiheuttama pandemia teki opinnoista kysymysmerkin, koin silti että haluan vetää täysillä tämän ja suorittaa opintoni loppuun kunnialla. Käytännössä koska olin hakenut verkko-opintoihin, mitään poikkeusjärjestelyjä ei tarvittu (lukuun ottamatta ensimmäisiä lähipäiviä) teoriaopintojen osalta. Opetusharjoittelun ajankohtaa jouduin siirtämään, koska PK-seudulla korona jylläsi rajuimmillaan, eikä oppilaitoksista tuntunut olevan mahdollisuuksia tai resurssia ottaa vastaan opettajaharjoittelijoita. Näin jälkikäteen ajateltuna mielestäni oli lottovoitto, että pääsin Mercuriaan ja sain rauhassa tehdä opetusharjoitteluni ja pääsääntöisesti lähiopetuksena. Siitäkin huolimatta, että päätöksestäni johtuen valmistuminen siirtyi syksyyn. Mercuria on kuitenkin aivan mahtava paikka, siellä homma ns. toimii. Oli todella virkistävää nähdä miten hyvin asiat voidaan hoitaa.
Matkan aikana minulle kertyi paljon uutta ja mielenkiintoista tietoa. Minulla oli jo hieman osaamista mikä helpotti opintoja ja oppimistehtävien tekemistä. Uusina ja kiinnostavina asioina olivat mm. arviointiosaaminen, opetuksen mallit ja opetusmenetelmät, erityinen tuki yms. ohjausosaaminen (joka muuten näkyi esim. opetuksen seurannan osalta - opettajat joutuvat multitaskaamaan paljon, eli opetukseen kuuluu muutakin kuin itse opetus). Oma ammatillinen opettajaosaamiseeni oli itsenäisesti tehtäviä henkilökohtaisen osaamisenkehittymissuunnitelmia, jotka antoivat mahdollisuuden pohtia nykyistä osaamista. Itsetuntemus tehtävä oli myös mielenkiintoinen. Itsetuntemus -tehtävässä pureuduttiin minuun ja sain pohtia millainen minä olen, millainen minä olisin opettajana yms.
Pedagogisen kehittymisen teema oli hyvin suunniteltu kokonaisuus oppimistehtävineen, jotka omalta osaltaan auttoivat käsittelemään oman osaamisen kehittymistä ja itsepohdintaa matkalla kohti käytännön toimia opetusharjoittelussa - joka oli muuten mielestäni paras teema koko opinnoissa!
Opintopiirityöskentely
Kaiken kaikkiaan opinnoissa oli yksilötehtäviä (pedagoginen kehittyminen teemassa taisi melkein kaikki olla itsenäisesti tehtäviä, pois lukien opintopiirin kanssa työstetty itsetuntemus -tehtävä) ja ryhmätehtäviä. Minulla oli aiemmista korkeakouluopinnoista huonoja kokemuksia ryhmässä tehtävistä tehtävistä, joten olinkin vähän hämmentynyt kun kuulin, että opinnot käytännössä suoritetaan tekemällä ryhmän kanssa oppimistehtäviä joissa jokainen on vastuussa omasta ja muiden oppimisesta. Huoleni oli kuitenkin turhia, sillä opintopiirini jäsenillä oli aidosti hyvä asenne ja tahtotila saada opinnot valmiiksi ajallaan. Kukaan meistä ei myöskään ollut opettajia jo valmiiksi, joten yhteinen flowtila ja ryhmähenki löytyi jo lähipäiviltä - aina muiden ryhmäläisten valmistumiseen - ja siitäkin eteenpäin viestiteltäessä mm. jos joku sai opettajapaikan jostain oppilaitoksesta tai korkeakoulusta.
Opintopiirityöskentely myös antoi mahdollisuuden nähdä asioita monesta eri kantista. Jokainen valmistautui opintopiirin tapaamisiin ja työsti oppimistehtäviä omalta osaltaan ja yhdessä kävimme läpi asiat, keskustelimme ja saimme valmiin tuotoksen aikaiseksi. Jokaisen ryhmän jäsenen osaaminen ja monipuolinen kokemus saatiin valjastettua hyvin opintojen aikana hyötykäyttöön oppimistehtävissä.
Sekä opintopiirityöskentely, että kaikki opiskelun aikana tehdyt oppimistehtävät ovat omalta osaltaan vahvistaneet käsitystä siitä, että tätä minä haluan tehdä ja olen valmis opettajaksi. Teoria kasvattaa itseluottamusta ja antaa pohjan käytännölle, mitä opetus ja opettajuus oikeastaan onkaan.
Opetusharjoittelu näytti mitä opetus käytännössä on
Tähän kohtaan haluan sanoa miten tärkeässä roolissa opetusharjoitteluun pääsy on näissä opinnoissa. Oppimistehtävät ja opintopiirityöskentely antaa hyvän teoriapohjan, mutta se mitä lähiopetus tai etäopetus käytännössä on, näkyy vasta kun olet opetusharjoittelussa. Omasta mielestäni pärjäsin oikein hyvin opetusharjoittelussa (lähiopetus on niin paljon helpompaa kuin etäopetus). Sain teorian vastapainoksi hyviä vinkkejä miten käytännössä opetusta kannattaa tehdä ja mielestäni opetusharjoitteluni aikana, oma asiantuntijuuteni kasvoi - kuten se oppimistehtävien aikana myös teki. Havaintona oman kehittymiseni osalta huomasinkin, että vain kokemus tuo varmuutta tekemiseen ja siihen, miten aikaa käyttää luokassa ja tuntien suunnittelussa. Oppimistehtävien arviointi on aikaa vievää ja niissä näkyy miten opettaja on kiinnostunut opiskelijan kehittymisestä. Halusinkin antaa hyvät palautteet kaikille opiskelijoille, joten oppimistehtävien sanalliseen palautteeseen käytin enemmän aikaa - kuin mitä mahdollisesti tulen tulevaisuudessa käyttämään jos pääsen opettajaksi. Se oli kuitenkin sen arvoista ja toivottavasti minulla on mahdollisuus myös jatkossa opettaa ja antaa mahdollisuus opiskelijoille nähdä miten hauskaa opiskeleminen ja itsensä kehittäminen oikein on - siinä opettajan rooli on merkittävä.
Lopuksi haluan sanoa
Kaikille teille jotka mietitte oman asiantuntijuutenne kehittämistä tai ammatilliseen opettajaopintoihin lähtemistä - suosittelen näitä vahvasti! Tämä kulunut 1,5 vuotta ovat olleet hyvin käytettyä aikaa jolloin olen saanut uusia kokemuksia joita hyödyntää työelämässä. HAMK on hyvä paikka opiskella (verkko-opinnot plussaa!). Tsemppiä kaikille ja kiitos lukuhetkistä tämän blogin parissa!

Kiitos Janne hyvästä palautteestasi HAMKin opintoja kohtaan!
VastaaPoistaOlen samaa mieltä siitä, että opetusharjoittelun merkitys on olennainen opettajaksi kasvussa, erityisesti silloin, kun opettajan kokemusta ei vielä ole paljoa tai ei ollenkaan. Harjoittelu antaa varmuutta ja uskoa omaan osaamiseen.
Sinulla on hyvä asenne ja oppiva mieli. On ollut hienoa olla mukana opettajaksi kasvun matkallasi.
Toivon kaikkea hyvää tulevaan, t. Marja :)